Translate

maanantai 12. marraskuuta 2012

Runo vahvasta ystävyydestä


Niin hämmentävää on monenlainen
rakkaus välillä ihmisten.
Kuinka voinkaan niin suuresti rakastaa
toisia ystäviä,
henkilöitä elämäni kaarteissa
vauhdikkaissa.
Myrskyissä maailman merillä
pelastuslauttaa toisille tarjotaan.
Kerron suoraan sen kaiken
mitä tunnen mielessäni,
niin arvaamaton mieli
naisen yksinäisen.
Keskustellaan me niitä
näitä, vain kaikkein rakkaimman
ihmisen kanssa katsellaan
heinäpelossa yhdessä tähkäpäitä.

Törmäsin minä vasta Auervaaraan,
niin en kuunnella halua
mitään imartelevaa.
Tunteet hiljaa sydäntäni piiskaa,
myrskyt maailman kehoni pintaa rapistaa
aikaa vastaan.
Kivun, tuskan iskuilla elämä kehoani lyö.
Niin kaunista on kuitenkin,
kun on tunteet ja yö.
Kaappikellon tahtiin,
sydämeni epätoivosta se lyö.

Älä kauniiksi vain minua
ala kutsumaan, saat minun sieluni
sammumaan kuin aran simpukan
koteloonsa piiloutumaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto