Translate

lauantai 24. marraskuuta 2012

Huomenlahja


Muistan kiihkon suuren sen,
kun rakkautemme oli nuori niin.
Vartaloihimme toistemme
vain pukeuduttiin.
Toisimme niin usein kietouduttiin.
Niin aika kulki kulkuaan,
vuoden vieri tiuhaan tahtiin pois.

Sinä kuihduit niin kuin kaktus
erämaan, olit liian sairas elämään.
Ollessasi viidenkymmenen,
tuli vastaasi se nainen kanssa
suuren viikatteen.
Niin lähdit sinä silloin pois.
En sitä silloin voinut tietää
kuinka yksinäinen tieni
täällä olla vois.
Minulla on huomenlahjana saatu
cameekoru, en voi sitä kaulallani
kantaa vuoksi kyynelten.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto