Minä sateenkaaren näin,
sen spektreihin hullaannuin.
Kuljin avopäin tuulessa tukka
hulmuten,
kun sinuun silloin tutustuin.
Nyt osaasi kai tyydy et.
Olet elokuinen vanha leijona,
ja reviirisi mua ahdistaa.
Kokokesä kotiveijona,
se miehestä kai mehut kaikki
ulos puristaa.
Tahdot olla minulle,
se tähkäpäiden päälle
nouseva suuri kuu.
Tahdot olla mies voimakas,
jolle Tarzankin on vain
kumiluu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti