Tehtaan piipun takaa nousee
aamuaurinko.
Tulee kaunispäivä, tiedän nyt
sen jo.
Asfaltti yönsateen jälkeen
usvaa ylös
nostattaa.
Olen se yöperhonen,
jonka purkkiisi vangitsit
kannelliseen.
Vapauteen en lennä aamutuulen
kanssa,
lasin takaa katson aurinkoa nousevaa.
Katson kuinka usva aamun
verhoaa.
Tee minusta taas se villi ja
vapaa,
päästä minut ilmaan
lentämään.
Lennän keskelle elämää,
kun keskipäivän aurinko
meitä lämmittää.
Letitä taas tukkani,
etsi piilosta saumasukkani,
ne puen perhosen jalkoihini.
Sitten minä taas lennän,
olen tämän kesän viimeinen
päiväperhonen.
Tahdon villinä lentää
vapauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti