Pelkoa

Pelkoa ei torju ase paraskaan.
Asevarustelun sivutuotteena
hukkuu maapallo paskaan.
Tähdeltä tähdelle kohta ajassa kuljemme.
Silmämme ihmisiltä nälkäisiltä
tiukasti suljemme.
Kylkiluut nälkäisten,
paistavat esille keskeltä kärpästen.
Rahakeräyksiä savimajoihin,
niihin joihin missä asuu toivottomuus.

Huomenna taas päivä uusi,
runon siitä kirjoitan aamulla kello kuusi.
Afrikka sarvikuonojen maa,
Eput siitä lauloi aikoinaan,
siltä saadaan yhä uutisten mainoksiin
ihmisiä tummia.
Nälissään he jossain istuvat,
kärpäset lentäen ympärillään.
Suomenmaassa hevosenlihasta tapellaan,
sitä leipäjonoissa jaetaan.
Kaikkeen kantaa tuskin otetaan,
laput silmämme me kuljetaan.
silmät huomiseen me suljetaan.
Minä kirjoittelen tänään vain uutisia huonoja.
Ei Suomessa ole luonnossa sarvikuonoja,
eduskunnassa vain sarvilla tapellaan.
Kansalaiset kodeissaan
leikkivät vain napeilla.