Oi vallan , oivallan,
sanojen, riimien
soivan vallan.
Aamuisin avaan
sanojeni lähteet,
illaksi jätän riimien
tähteet.
Mitä teet minne meet,
virtaavat sinulle
vuolaat sanojen virrat,
pauhaavat Poseidonin
villit vedet.
Nektariinin sinulle
ojennan,
kera viinin. Hiljaa
hipsutellen lauseillani
hiivin.
Luokse tunteen, tai
ongelman,
siitä tarinan
kirjoitan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti