On tuuli vienyt pois tuoksut päivän, vain neonkäärmeet yössä saalistaa.
On häkkiin pantu ihminenhän liikkuu lailla juoksupyörä hamsterin.
Hän tekee mitä vain, kun rahantuoksu ilmaan leviää. Niin sekaisin on aivot, kokopää.
Niin kohta koittaa jälleen keskiyö, taas tornikello jossain aikaa lyö.
Nyt lyökää, syökää, ryöstäkää, ovat kadut täynnä elämää. Nyt hulluudesta nauttikaa, ja lapset maailman, niiden nälkäisien pallomahat ne eivät mitään merkitse.
Te haluatte vain kaikki rahat, mammona, ja valta vain maailmassa hallitsee. Ja keräykseen lantti antakaa, se omatunnon hetkeksi vaientaa.
On tuuli vienyt tuoksut päivän, ja mennessään kai järjenhäivän.
Vain neonkäärmeet yössä saalistaa, ja uhrinsa kapakoissa, kellariluukuissa tahtovat elävältä kuristaa.
(c) tanninen satu 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti