Olen matkalla
jonnekin
pois kuumehoureiden
luota pakenen
taas kirkkaammaksi
päivät
ja minä niiden
särmissä
hiodun olen kohta
timantin kaltainen
olen liian monta
kertaa
päätä seinään
lyönyt
turvautunut apuun
huutamaan Jumalaa
ehkä kohta olen
vahvempi
kuin moni muu
taas tänään
auringon kehä
otsalleni ikkunasta
lasketuu
minä vielä tänään
täällä
kipuoin ja sielun
basuunat
vuoroin duuria ja
melankoliaa
soi olen vain
matkalla
syntymästä
kuolemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti