En tiedä minkä tähden
palaan, ja lähden
sadekesä märän
usvan nostaa ylle suon.
Minä levottomana
aamukahvin kohta juon.
Ympäri kääntymiset,
tuskaisiin ajatuksiin
nääntymiset, unien
kajot, yön tunnelmien
mielestä alas ajot.
Jatkan elämää täällä
maailmassa maan päällä.
Kohta saapuu elokuu,
mitä silloin saapuukaan,
en voi piloutua kuin
jänis pensaaseen,
en pukeutua
hijap-käsitteen mukaisesti
kaapuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti