Se on valittavissa viha tai
rakkaussuhde elämään.
Minä valitsin sen rakkauden.
Tanssin elämänpolullani, päällä
kyynelten.
Kaikki voi olla kaunista, suru,
sekä kuolema.
Todistin jo sen tuhansilla
runoilla, enää minun ei tarvitse
esittää mitään.
Rakkaus sisälläni hehkuu,
se niiaa elämälle syvään.
Kuolemalle kohteliaasti kumartaa.
On aika elämänkaaressa hyväksyä
kaikki.
Aselevonaika, ennen seuraavaa
taistelua.
Minä vielä hengitän, sen viimeisen
riimini
runoon kengitän.
Tässä kaikki tällä kertaa,
elämälle kiitos siitä, mitä se
antaa.
Surua, sekä tuskaa, rakkautta, ja
onnea
mausteeksi hyppysellinen.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti