Pelkoa ei torju ase paraskaan.
Asevarustelun sivutuotteena
hukutamme maapallomme paskaan.
Tähdeltä tähdelle kohta ajassa
kuljemme.
Silmämme ihmisiltä nälkäisiltä
tiukasti suljemme.
Kylkiluut nälkäisten,
paistavat esille keskeltä
kärpästen.
Rahakeräyksiä savimajoihin,
niihin joihin missä asuu
toivottomuus.
Huomenna taas päivä uusi,
runon siitä kirjoitan aamulla
kello kuusi.
Afrikka sarvikuonojenmaa,
Eput siitä lauloi aikoinaan,
siltä saadaan yhä uutisten
mainoksiin
ihmisiä tummia.
Nälissään he jossain istuvat, kärpäset
lentäen ympärillään.
Suomenmaassa hevosenlihasta
tapellaan,
sitä leipäjonoissa jaetaan.
Kaikkeen kantaaottavuus,
siltä silmämme me suljetaan.
Laput silmillämme huomiseen
kuljetaan.
Minä kirjoittelen tänään vain
uutisia huonoja.
Ei Suomessa ole luonnossa
sarvikuonoja,
eduskunnassa vain sarvilla
tapellaan.
Kansalaiset kodeissaan
leikkivät vain napeillaan.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti