Sieluni
ranta se tanssii
kanssa
revon tulinen.
Minä
sinun kasvosi
tunnen,
ne ovat niin
kuutamon
kaltaiset.
Minä
villisti vihellän,
vaikka
se kielletty
on
alla revon tulien.
Nyt
syksyn tullen
vain
vaahteran lehtiä
kannan
ihollani.
Joka
aamu ruokin
kaipuuta
ihmisen,
tämän
tuskan kanssa
elän,
silti olen hetken onnellinen.
Olen
yksin ja laulussa
meren,
ja tuulen äänesi
saan
korvaani kuiskaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti