Translate

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Sodan varjossa

Aikaisin aamuna helmikuun
minä runon kirjoitan.
Tunnen sisälläni kasvavan
pienen siemen melankolian.
Ukraina kivenä sielussani
painaa, sota sen, liian
moni on pian vainaa.

Viimeksi sinut kun näin,
olit surullinen, ja liian
vanhalta näytit nuori ystäväni.

Kerroit miltä tuntuu olla
vanki pommi suojien.
Sinä jostain minulle
vielä pystyit kirjoittamaan
kirjeen surullisen.

Minä sisälläni tunnen
sodan tuskan, se sieluani
mustaa. Liian nokinen
on maailma jälkeen
pommituksen.

Veli voitko minulle
kertoa miltä se tuntuu,
kun surmaa toisen ihmisen?

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto