Translate

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Asiat

Asiat ovat usein toistoja,
iloiset kohtaamiset
tähtien loistoja.
Joskus ruusut nousevat tuhkasta,
elämää suuremmat hetket,
loputtomat runoilijan luovat hetket.
Lapsen uteliaisuus se asuu sisälläni,
se sama ominaisuus oli myös esi-isälläni.

Yksinäisyyden keskellä pulppuavat
sanat kuin tulviva kevät puro.
Minä päästän sanani irti, ne
kirkuvat kevään kiirastulessa.
Oinaan raivaus vimma,
kohti kevättä, pajuja, risukoita.

Minä en ole vanha mestari, vaan
uusi uljas sanojen sepittäjä.
Olen surkea todistaja luonnon
tuhoutumiselle vuosisatojen jälkeen.
Mitä minä teen otsoni hävitessä
avaruuden alttarille?
En mitään, siirtelen vain hermostuneena
tavaroita laatikosta toiseen.
Mistä pystyn luopumaan, ja mistä en?

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto