Yöllä minun unessani
niityillä kasteisilla
hämärä kulkee yli pääni.
Korvissa maailmasta
eksyneen ,silloin soi
kaunein keijun huilun suloinen ääni.
Varoen minäkin nostan pääni, keskellä
talven sisälle kasvatan
oman orastavan kevään.
Minun sisälläni vuoro
soinnuin melankolia,
ja taistelu elämästä soi.
Orastava toivo paremmasta
kasvattaa hentoja versoja,
valkeaa niittyvillaa.
Toivo pesän sisälleni rakentaa, annan sille
levollisen paikan juuria kasvattaa.
Ihmiset maailmalla runojani lukevat,
ne ovat täynnä taistelua,
elämää, lohduttavaa tarinaa.
HOPE
At night in my dream dewy meadows
twilight passes over my head.
In the ears of the world
go astray, when playing
the most beautiful fairy flute sweet voice.
Caution I raise my head, in the middle
winter inside the breed
your budding spring.
Within me turn melancholy chords,
and the struggle for life rings.
Budding hope for a better
to increase the slender shoots,
meadow of white wool.
Hope to build a nest inside me,
I will give it
a restful place to grow roots.
People around the world
are reading my poetry,
they are full of struggle,
life, comforting story.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti