Translate

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Antakaa hänelle

Sisältä tyhjä täyttämistä vailla.
Sieluni kulkee utopianmailla.
Olen liiaksi uupunut kentällä rakkauden.
Kaatunut taistelussa kerran viimeisen.
Valmista viljaa tuonenlautturinmatkaan
mua pelasta eivät sanat kauneimmatkaan.
Sisälläni kaikuvat kauneimmat laulut,
mielessäni huutaa maahan valunut uhriveri.
Pauhaa se kyyneltenvuoksi, mahtavameri.
Niin mieleni huokaa, komein urhoista
minulle puolisoksi tuokaa, sitokaa
purteni ruoriin kiinni viimeistä matkaa varten.

Se tie on vain kalmalle luovutettavien kaunotarten.
Niin jo meri huokaa kaunis Meeri
minulle jo luovuttakaa, joutuin tuokaa.
Antakaa hänelle mukaan armonavain;
hiukset Simsonin voimin heilumaan tuuleen
miljoonin tavoin. Ottaa manalan sulhanen
hänet vastaan, paljain navoin ainoastaan.
Aika on muuttua vaahdoksi meren sen,
ääneksi kirkkaaksi seireenien.


@ tanninen satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto