Herkän hetken hellimmän,
olen lapsielämän.
Pääsiäisentaian oma,
lumon luotu orjatar.
Yössä lennän hyvän noidan lailla,
sielu mailla autuailla.
Aavoilla ulapoilla
soi sieluni kannel.
Vielä oinaiden kavioista
kaikuu manner.
Pääsiäinen keskellä kevään,
aamuun tähän uuteen herään.
Purjehdin unessani seitsemän
meren halki,
uni se oli onnen, sekä kaunotarten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti