Runo Tiistaille 20.10.2009

Olet kuut ja tähdet taivaalta,
kaikki kirkastuu.

Pimeydestä yön lyö sata salamaa.
Tiedä sinä ehkä et,
sait sielun tuleen palaamaan.
Poltat minut karrelle,
kun et pyydä mua oveasi avaamaan.

Olet kirjani mun salainen,
en pysty sitä avaamaan.

Kaipauksen valtavan sait mieleen salaavaan.
Tänä yönä taivaalla lyö sata salamaa.
Tiedä sitä ehkä et, sait minun sieluni palamaan.

Aamuöiseen pimeyteen joudun palaamaan.
Mieleeni alakuloiseen,, tyynyäni halaamaan.

On aika vuoden pimeimmän, ja valon luo
jäi yksin hän.
Puumanainen yksin on, ken hälle tuo nyt nautinnon,
kun Atriaa ei saa mainostaa.

Lokaakuun 20 päivä.

tv: Sofia