Lokakuun 17 päivän runo

Pyhäselkä

Kohtapuolin jäätyvä pyhäselkä katsoo suruvaipan läpi lehdettömää rantapuistoa ja
ruskean kaislikon rippeitä. Kesällä me uitiin tuollakin rannalla ja talsittiin sen kivisellä sannalla.
Nyt vesi on jo liian kylmää , en uimareita enää rannalla nää.
Veneet vedetty on jo talviteloilleen. Vesilintujen valtakunta on lähtenyt jo etelänmatkalleen.
Ei kuulu ulapalta lokkien tirskunta eivätkä muutkaan äänet, ne kaikki ovat jo tulevan talven
jalkoihin jääneet.