Translate

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Pieni pätkä kertomusta lapsuuteni alkuvuosilta

Hämäränrajan vartijat

Onttola sijaitsee Höytiäisen- ja Pyhäselän suurien vesistöjen välissä Höytiäisen kanavan on seudun keskeinen elementti. Onttola ja Puntarikoski ovat Kontiolahden kunnan suosituimpia asutus lähiöitä lähellä Joensuun kaupungin palveluita. Onttolan ja Puntarikosken alue on vapaasti rakennettua omakoti aluetta maaseudun rauhassa. Onttolan varuskunta ja Joensuun lentokenttä, joka sijaitsee Onttolassa tekevät kylästä tunnetun ympäri Suomea. Onttolan koulu on vireä ja kasvava kyläkoulu, jossa käy oppilaita Onttolasta, Puntarikoskelta ja Kunnasniemeltä sekä Pilkosta.

Isäni oli rajajääkärinä Onttolan varuskunnassa Joensuusta 7 km Kuopioon päin. Hän toimi talonmiehenä ja luki samalla ylioppilaaksi pannuhuoneessa en nähnyt häntä kovinkaan usein.
Muistan etsineeni usein häntä alokkaiden majoitusrakennuksesta ja sotilaskodista, joku vei minut aina kotiin takaisin. Muistikuvani alkavat kolmenvuoden tietämiltä. Ensimmäinen jouluun liittyvä
muistoni on ,että söin kaikki piparkakut yläkaapista, äiti huomasi sen muutamaa päivää ennen
joulua ja joutui leipomaan uudet. Joululahjaksi sain sinä jouluna tankin muoviankan ja äidin neulomia sukkia ja lapasia. Nukkumaan menin uudet sukat jalassa ja lapaset kädessä.
Tankilla en saanut pahemmin leikkiä, kun sedät isä ja ukki leikkivät sillä.

Kolmevuotiaana olin myös lähellä päästä hengestäni, kerrostalon kaide putosi alas kolmannesta kerroksesta ja minä sen mukana. Säilyin hengissä vain isäni ensiaputaidon ansiosta.
Kolmevuotiaana parhaimmat ystäväni olivat kummitätini tyttäret Merja ja Maarit Koponen sekä
Saila Andronoff. Kummejani olivat Koposet, Hartikaiset ja Matti setäni. Onttolasta muistan vielä
Kemppaan Karin, Parviaisen Kaijan ,Tiina ja Ilkka Mäkisen. Hartikaisen Johannes kummisetäni oli

Onttolassa vääpelinä, hänen vaimonsa Anni ompeli Joensuun hienostorouville. Äidille tuli minun syntymän jälkeen sappikivet ja ne oli pakko leikata pian. Sairaalassa hän sai leikkauksen jälkeen keltataudin ja joutui olemaan pitkään sairaalassa. Isäni hoiti minua kummitätini kanssa, kun isä oli töissä
olin kummitädin luona hoidossa. Kummitätini ompeli samalla kun hoiti minua. Nukuin kuulemma paljon. Anni hoiti minua hyvin, silti meinasivat viedä minut lastenkotiin. Minua oli vahdittava nukkuessani ulkona vaunuissa terveydenhoitaja yritti siepata minut salaa ja viedä lastenkotiin. Minulle kerrottiin yhdestä kerrasta kun terveydenhoitaja melkein onnistui viemään minut. Kummitätini oli kerinnyt hätiin, hän veti minua jaloista ja terveydenhoitaja hartioista. Tätini kiljui heitä irti, meinaatko repiä minut kahtia. Terveydenhoitaja irrotti otteensa ja olin sillä kertaa pelastettu joutumasta lastenkotiin. Olen hyvin kiintynyt kummitätiini johtuukohan siitä että hän hoiti minua vauvana?

Kummisetäni leikki kanssani niin paljon kuin vain jaksoi. Hän oli jo vanha ollessani pieni. Hän osti minulle huutokaupasta leikkimökin, kun asuimme sarkimon mökissä. Jouduin jättämään leikkimökin sinne muuttaessamme rajavartioston kerrostaloon. Kävimme kummisetäni kanssa usein huutokaupoissa
se oli minustakin hauskaa, sain usein leluja niistä. Parhaiten muistan lasten silitysrauhan sekä vaneriset nukenvaunut. Nukenvaunut olivat sen kokoiset että sovin niihin itsekin jalat kippurassa. Menin salaa aina vaunuihin, vaikka oli kielletty en päässyt sieltä millään pois. Vaunuista täytyi vetää nauloja irti ennen kuin pääsin pois. Muistan muutaman kerran huutaneeni vaunuissa kauhuissani apua ja kummisetä tuli apuun sahan ja hohtimien kanssa. Hän uhkasi sahata vaunut polttopuuksi, jos vielä kerran menisin sinne sisälle.

Olin kauheankova kiipeilemään korkealle koivujen latvoihin, en muista leikinkö Tarzania.
Isä kertoi meillä ovikellon soineen jatkuvasti, kun joku ilmoitti minun itkevän puunlatvassa en
uskaltanut koskaan tulla alaspäin puusta. Isä kyllästyi tikkailla puuhun kiipeämiseen pelastaessani minua jatkuvasti, joten hän sahasi kaikista lähipuista alaoksat pois.

Mummoni ja äitini eivät olleet hyvissä väleissä se johtui varmaan osittain siitä että äitini oli minua kohtaan liian ankara. Kerran mummo keksi
tosi ilkeän kepposen, äiti oli ripustanut vasta pestyn pyykin ulos narulle kuivamaan. Mummon kanssa
sotkimme kädet rapaan ja teimme kädenjälkiä lakanoihin. Kyllä äiti oli vihainen, meinasin saada
selkääni. Mummo ei antanut lupaa antaa minulle selkää sillä teimme koiruudet yhdessä. Taisin olla lapsena vähän samanlainen kuin Vaahteramäen Eemeli. Andronoffin Sailan kanssa olimme kerran heillä
kahdestaan keksimme ruiskuttaa ikkunasta ketsuppia ulkona leikkivien lapsien päälle. Äidit huomasivat
lopulta ketsupissa olevat lapsensa ja luulivat niiden tapelleen verille asti. Kyllä meillä oli hauskaa sairaalla tavalla, kun äidit kiljuivat toisilleen ja vetivät lapsiaan korvista viedessään näitä koteihinsa. Saimme viikon kotiarestia tapahtuman takia.
Kaikki lähitalojemme lapset syöttivät kilpaa siilejä meidän takapihalla. Pesimme maitolautasia usein kilpaillaksemme siilien huomiosta. Iltaisin odotimme innolla kenenkä lautasen siilit valitsevat ensin. Sain ensimmäiset rahani hoitaessa jonkun naapurimme kissaa.
Kissalle piti hakea kaupasta kaloja sekä maitotonkalla maitoa. Maitoa myytiin vielä siihen aikaan irrallaan. Muistan saaneeni hoitopalkaksi kokonaisen paperisen markansetelin, se oli lapselle isoraha silloin.

Biologiaan ensimmäisen kerran tuli tutustuttua takapihalle kuolleen kissan kautta. Tutkimme kissaa tikulla . Kissa oli pitkälle maatunut ja kuhisi matoja. Vanhemmat saivat kuulla asiasta ja joku hautasi kissanraadon pikimmiten. Ensimmäiset syntymäpäiväkutsut jäivät mieleeni osittain, ne oli Koposen Merjan syntymäpäivät muistettavin asia oli niistä, kun etsimme ulkona kukkapenkistä piilotettuja pähkinöitä. Mäntysen kasvattipojan synttäreiltä muistan sängynpituisen nallen, jonka hän sai
lahjaksi. Sailan syntymäpäivillä oli erikoista sokeriton täytekakku, koska Sailalla oli sokeritauti. Talossamme asui tietysti muitakin kauhukakaroita kaksi noin 12-vuotiasta poikaa joilla oli tapana kiusata
pienempiä heittämällä meitä kurarapakkoon. Isä antoi moisille kiusankappaleille selkäsaunan. Samoin sai
selkäänsä myös Esselin Eija minua paljon vanhempi tyttö, joka löi ja nipisteli meitä pienempiä.

tv.Sofia jatkan joskus tätä juttua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto