Mieleni
jäätiköt, niiden
liukkaus
on arvaamaton.
Kohti
huomista matkaani teen,
kirjoitan
aina uuden kliseen.
Sisälläni
omatunnon
tiu,ut
kilisee.
Kokoajan
sataa tammikuussa,
pilvet
valuu niskaan.
Minä
rohtunein käsin,
viinilasejani
tiskaan.
Sana
sinne, sana tänne,
sana
ystävälle.
Tiedän
että olen kipeä,
enkä enää
paranekaan.
Silti en
polvilleni kumarru,
en
rukoile Mekkaan.
Liian
helppoa on
löytää,
ne arkiset kliseet,
niin
sinäkin teet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti