Valonenkeli

Tahdon silmäni sulkea,
läpi tunnelin kulkea käsi kädessäsi valoon.
Silloin, kun on hetki viimeinen,
ja aika luovuttaa,
niin täältä lähden iloiten,
on tieni mun kulkea kanssasi valoon.

Mä tiedän ,kun on aika luovuttaa,
ja kaipaan valon voimaan.
On jalkani mun, nyt heikot ,
kun polullani horjun,
on sydämeni sirpaleina,
ja leikkisi torjun.

Kun rakkaus kuolee,
ja tuntuu, et siivet ei kanna,
uni sekä lepo viimein minulle anna.
Olen sulkenut rakkauden verhon,
ja raottanut taas uudestaan,
minut vangitsit kuin yöperhon,
purkkin lasiseen vankilaan.

Olen niin levoton,
missä lepo, sekä rauha nyt on.
Kierrän kaukaa unen maan,
huoneessani suru asustaa.
Silmäni sammuneet on,
niistä pois on tuike rakkauden,
Olen surullinen,
alla yönlyhtyjen,
tanssin tanssia yönkeijujen.