Hiljaisuus

Hiljaisuus käy yli maan,
kun Suomi vaipuu nukkumaan.
Pimeydessä vaellan yli,
mustan maailman.
Yön tuulet huutaa kutsuen,
kun käyn yli nummien.
Hautausmaalla kulkee joukko
tumma, sekä hahmoton ryhmä kumma.

On aika yön henkien,
sorkkien ja kenkien.
Sieluttomat vaeltaa,
ne yössä joukoin taivaltaa.
Rukoukseen mieli käy,
ei määränpäätä missä näy.
Henget tunnen tuskan sen,
ne kulje eivät vaieten.

Tie poikki taivaan kotiin on,
missä juhlii joukko tuskaton.