Translate

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Rautaruukki


En ole melankolinen nainen
olen vain hiukan horroksessa
toivotaan ettei se kauan kestä.
Joskus tuulta kannan sylissäni
toisinaan taas se minua kantaa saa
on hauskaa myrsky tuulen
selässä ratsastaa.
Kuka ymmärtää voi milloin
ajan sävel duuria milloin bluesia soi.

Hetken tyyni on pinta veden
muistan vielä Raahen rannan
Fantin lahden meren. Sen
kirkkaan harvinaisen hetken
kun naurulokki maku palan
troolarilta sai. Rannalla
on hiljaista hetken aikaa
aika salaa sulautuu maisemaan.
Rautaruukki niin monta suuta
ajan myötä ruokki niin paljon
noki, tuhkaa jäi päiviin eilisiin.
Kaunis kesäpäivä , laiturilla
miehet raatamassa muuten
tili päivänä on tyhjä kassa.

En ole melankolinen nainen
olen vain hiukan horroksessa
toivotaan ettei se kauan kestä.
Joskus tuulta kannan sylissäni
toisinaan taas se minua kantaa saa
on hauskaa myrsky tuulen
selässä ratsastaa.
Kuka ymmärtää voi milloin
ajan sävel duuria milloin bluesia soi.


Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto