Hanhi on kynimättä

Kyynisyys kylmyyttäkin pahempi tila,
pata tyhjänä tyhjyyttään hohtaa.
Levoton mieli huomisen kohtaa.

Kyninkö kanan
vai kyninkö hanhen?
Maailmako on vain sylissä onnetarten.
Naivit runot ja iloiset aatteet,
kaatavat synkkyyden periaatteet.

Sanojen arkku on soppaa täynnä,
surusta täytyy suurin sanojen ruukku,
onnesta pieni suljettu luukku.

Otavan sakaralla merirosvolaivalla öisin seilaan,
sieluni mustaa seikkailun pintaa pimeyden peilistä
peilaan.
Kerro kerro kuvastin,
ken on maassa maukkain?
Seitsemän päivää juorut heittää,
naapuri aina kuumat kahvit keittää.

Hannu hanhelta on kadonnut ilo,ja onni
höyheniä kynittiin muutama tonni.
Untuvatakkeja hienosto käyttää,
tahtovat kaikki hyvältä näyttää.