Suutele villiruusua,
juo terälehdistä sen rakkaus ihmeellinen.
Piikkejä varo vaan,
pisto sen vie sinut ohi onnen maan.
Tuoksuu ruusu kauneinkin,
huumaavin aromein.
Virtaa vesi joen sen,
mistä ongin ahvenen,
kivikkoiset on rannat kanavan,
jonka vierellä asustan.
Olen nainen Marjalan,
tyttö pohjois-karjalan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti