Muistatko muuttolintu tien,
mikä sydämeeni vie?
Muistatko muhkurat vatsakummun,
muistatko pehmeät paikat,
karikot kylkilihasten.
Elämä on ylitseni käynyt,
muokannut tien uudestaan,
opitko sen uuden tien tuntemaan?
Elämä, ymmärrän sitä aina vaan vähemmän,
arvoitusten puuroa hämmennän.
Ei tarpeeksi viisautta ole meille suotu,
ei filosofin kuvaksi koskaan luotu.
Geenit Sisilian, niissä juuret lujat viiniköynnösten on.
Polku elämän täysin arvaamaton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti