En usko että kevät on kaukana
vaikka vielä on pakkasta.
Syttyy pimeydessä aamun lamput,
valaisevat huoneet pimeimmät
ennen kuin aamu taas sarastaa.
Tahdon auringon valoon taas
liikaa rakastan taas liikaa.
Äänet kevään palaa sieluni maa
se huutaa tuskassaan
suurta kaipuutaan.
Ei koskaan rauhaa saa
sydän rinnassani pauhaa maa,
vain unelmissaniko saan rakastaa.
Tämä päivä taas kaiken pakastaa.
Mä avaan sydämeni päivään nousevaan
nyt öiset unet usvaan katoaa
ja uusi päivä onnellinenko? korjaa satoaan.
Ihmeellisesti Rakkaus
VastaaPoistaodotuttaa itseään,
juuri kun luulee
saavuttaneensa
se onkin saavuttamattomissa
- ihmisen rakkaus -