Maaliskuinen kujakissa

Maaliskuinen kujakissa
viihtyy tekoturkiksissa.
Mokkanahkaa päälle laittaa
korkosaappaat jalkaan koittaa
viimein jälleen kevät koittaa.
Leuto tuuli kylmän voittaa
kyyhkyjen laulu ilmassa soittaa.

Kevät saapuu oinas ohjaa
keväälle nyt lujaa pohjaa.
Unet levottomat saapuu
talven valta jalkoihin kaatuu.

Kohta heiluu hameenhelmat,
alkaa villit kuvitelmat
helkkyessä kevät hankien;
tulee aika unelmien kankien.

Unessa utopian kaukomailla
olin taas Joensuussa torilla
keskikesän karkeloissa,
niissä joissa kansa istuu kuuntelee
musiikkia Suomen suven,
sylissä istuin toripenkin suden.