Uusi aamu sarastaa rakkaus on niin turvaton
lupaukset liian usein rikotaankaupungin äänet kurkkua kuristaarauhaa en saa taas joudun ajasta kanssasiluopumaan sitä sieleluni odottaatuomion kätilöt uutta elämää odottaavanhuuden tuskat ajasta ilon kadottaaihminen ihmistä tahtoo koskettaataas pian lähden matkaanmääräänpää jossain odotaaverenikuohu elämän pauhuyksinäisyyden kauhuliian tiukka aikataulusitä tahdo en minähetken maailmaa vieläpakoilen.© satu tanninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti