Poika Tellukselta

Silmäni jo tottuivat hämärään,
sisälläni aamuisin 
kuhertelee runojen kyltymätön villi kyyhkynen.
Tunnen joskus äitimaan nyyhkytyksen,
silloin ohitseen lentelee eksynyt enkeli
nenäliinan äitimaalle ojentaa.

Tulkaa yön menninkäiset pois piilosta,
minä valolla hetkeksi teidät sokaisen.
Minä olen planeetalta numero seitsemän,
sinä olet poika Tellukselta, aikamatkalla
jonnekin. Jossain avaruuden akselilla
yhteen törmättiin.


Son of Tellus 

My eyes already got used to the murky, 
inside the morning 
cuddles poems insatiable wild pigeon. 
I know sometimes the mother sobs, 
then past him flying around lost angel 
handkerchief from the mother country to hand out. 

Come the night goblins out of the hide and seek, 
I will light momentarily blinds you. 
I am from the planet number seven, 
you are the son of Tellus, the time on the way 
somewhere. Somewhere in the space axis 
together they encountered.