Tänään kuulen sydämeni puhuvan,
alaston sen sanoma on,
taas sydän rakastaa,
se kitaran kaihoa soimaan saa .
Liian alaston, sydämeni on,
tahdon sen tunteet pois piilottaa.
Hiljaa se kuiskaa nimesi sinun,
tämä päivä riisui hetkeksi pois
minun suojaavan naamion.
Huominen taas sen pukea ylleni saa.
Tänään silti on hetki,
kun taivaalta saa sataa
kaunista usvaista utopiaa.
Kesätuuli toukokuun loppua
keinuttaa, saa tunteeni
soutamaan, huopaa sinä vaan.
Ei minun elämä koskaan mene
niin kuin haluan. Se hetki
saapuu aina yllättäen, elämä
moukarilla kynsille lyö.
Joku tunne tulee niin kuin tornado,
vetää maton jalkojeni alta.
Se epätoivoinen levottomuus,
tuntuu voimakkaalta, kamalalta,
tai nanosekunnin verran mahtavalta.
Kaaoksessa elämän, minä
jotain ylös kirjoitan.
Tahdon kellariin, turvaan tornadoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti