Naisen silmin
perjantai 10. toukokuuta 2013
Sielunruokaa
Miten kutsuisinkaan sitä hetkeä,
kun sokea löytää tien.
Virvoittelevien vetten yllä
palaa sielunlamppu.
Kutsuen suunnanmenettänyttä,
ja meri kuiskaten salaisuutensa
huokaa.
Lisää sokealle vaeltajalle
sielunruokaa tuokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti