Tuuli käy

Tuuli yössä yksin käy,
pimeydessä ei majakkaa nyt näy.
Tuuli itkee, täysikuu sekä kaarisilta.
Kanava alkaa rappusilta,
Marjala ja myöhäisilta.
Aikuinen on nainen tässä,
elämäänsä hämmentämässä.

Tuuli käy ihmismieleen,
pauhaa, iskee ovenpieleen.
Ravistaa tätä tyhjää astiaa.
Laulan aina sulle uudestaan,
sä olet huominen,
ja kaiken uuden luominen.

Onnellisuus on täysin
synkkä mahdottomuus.
Mä olen saari merellä rakkauden,
sun purtesi tänne seilatkoon.