Ihana mies,
komeakin käveli ohi
keinuvin askelin.
Silmää iski,
hymyili kai
sydämeni hetkeksi villiksi sai.
Kirjoin kirjeen,
sanoitin laulun.
Meikkasin kuluneen naamataulun.
Runoilin runoja,
kai kirjaa kaksi.
Sai hän elämäni valoisaksi.
Mieleni lensi,
ajatukseni amorin siivellä kai,
huomasin et on jo lauantai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti