Elämää

Pääsin alkuun uuden elämän
,ja hetkiseksi löysin parhaan ystävän.
Mistä kaikki alkoi ja mihin kaikki loppui tää,
tämän jälkeen onko koskaan enää hyvää elämää?

Mä siirän surut huomiseen
, ja tämän päivän ajan lyhdyin sammunein.
En elämälle velkaa haluu olla milloinkaan;
taas aika näyttää mitenkä surunkirjan kannet suljetaan.

En voi elää rakkaudesta,
ei voi elää vapaudesta;
niistä voin vain tulla hurmioon.
En voi elää valheesta, ja unelmista
ne vain vie minut turmioon;
niistä voin vain tulla extaasiin.
Ne todellisuuden sielustani
sammuttaa, pelon verhot
sieluni ikkunani asettaa.

Voi pelkään tätä elämää,
mut otan kaikki siitä irti mitä kynsin hampain saa;
mutta mistä kaikki alkoi,
mikä kaiken loppumaan saa.
Päivän esirippu käy
, kohti iltaa sammuvaa.