Herätä minut hellästi,
herätä hellällä hivelyllä.
Hetken verran
pysähtyy aika,
rattaissaan vanha taika.
Ei ole satamaa ilman laivaa,
ei merta ilman vettä,
ei elämää vailla viihdykettä.
Vielä hetki ja saapuu yö,
vielä sydän pieni heikosti lyö.
Käsi enkelin,
on musta kuitenkin,
ja viikatteen hän
nostaa iskuun viimeiseen.
Olen valmis luopumaan,
luopuuko maailma
nyt kahleistaan?
On aika tullut,
jo nukahtaa,
siirtyä tuonen virran taa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti