Isänmaa

Isänmaa ja äidin veri,
pimeyden huutaa veri.
Haudoistansa nousee kansa,
pakanuuden paha ansa.

Kumarra en pedonmerkkiä,
etsin sitä postimerkkiä,
jolla voisin lähettää
evankeliumin sanomaa.

On annettu nyt mulle lahja,
olla täytyy nyt mun vahva,
kirjoittaa nyt uutta varten.
Maailma on vallassa pahatarten,
enkelille ojennan
puhtaan valkean lakanan.

Käännytätkö nyt pakanan,
kun tätä kirjoitan ?
Kirkkaus loistaa kaikkialle,
kiirii sana Jumalalle,
sormia nyt minun käyttää.
Aivot sanoin uusin täyttää,
sanoo kirjoita,
mitä käsken.

Enkeli oli vierelläni äsken,
kirjoitanko kielillä kuolleiden
runoilijain,
suuren lahjanko Jumalalta sain?