Me murramme leivän,
sen viimeisen palan vei hän,
joka hitaimmin ehti.
Jo varisee joulukuun viimeinen lehti,
Karjalan Heili se postiluukusta tippua ehti.
Rakettimainokset ,niitä tuijottaa kansa,
rivi-ilmoitukset hakee armastansa.
Jaakko-Teppo pakinoi,
ovikello viimein soi,
uutta vuotta odottaa kansa,
pakina pistää parastansa.
Mikä ansa, mikä loukko
piiritetty ihmisjoukko
lumisissa kodeissaan
i-podit korvissaan
pakkanen vaan paukkuu,
ja oma akka haukkuu.
Älä ota sitä naukkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti