Kuunsilta kulkee yli Marjalan,
jotakin ehkä kirjoitan.
Valot öiset sillan kaarien,
paistaa ikkunaani hyväillen.
Yksinäisyys, ystävyys
siinä lämmin syys.
Kuiskaa tuulet Marjalan,
sua kaipaan yhä rakastan.
Kanava katsoo kaivaten,
kesän äänet kuuluu kuiskaten,
puissa rannan aution.
Syyskuu sytytän nuotion,
niemen kärkeen suojaiseen
ystävälle paikan viereeni teen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti