tiistai 9. marraskuuta 2010

Rikkinäinen mieli

Sielu on rikki,
ilo on poissa,
tuska vaan viihtyy karkeloissa.

Ei lohtua mistään,
pala on poistettu unelmistaan.

Ystävä poissa, tyhjyys jäi.
Enkelin kanssa käsikkäin.
klo

2 kommenttia:

  1. BBird11. marraskuuta 2010 klo 10.13

    Hieno, surullinen runo.

    p.s kiitos. Ensimmäinen lukija, joka ei oo kaverini.

    VastaaPoista
  2. Naisen silmin12. marraskuuta 2010 klo 19.45

    Kuolema seuraa minun kannoillani kokoajan, hautajaisista hautajaisiin sitä näköjään on ollut viimeinen vuosi.Hautajaisrunoja alkaa olla monta, satiirinenkin yksi jossakin bogin uumenissa. Ajattelen runoin, muuten varmaan olen aika hiljainen.

    VastaaPoista